Blogit pääkuva

Navigaatiovalikko

Blogi sisältö

angle-left

Blogit

Osallisuuspuhe jalkautunut kuntiin

Asukasosallisuus, asiakasosallisuus, kuntaosallisuus, tieto-osallisuus, suunnitteluosallisuus, toimintaosallisuus, päätöksenteko-osallisuus, arviointiosallisuus, jne…

Ei ihme, että käytänkin ilmaisua ”osallisuus haastaa minua lähes päivittäin”.

Kun osallisuutta avaa ja konkretisoi arkityöhön ja arkitilanteisiin ja kun organisaatiossa on tapahtunut ajattelutavanmuutos suhteessa osallisuuteen, alkaa osallisuustyössä suunnitelmallisempi ja ennakoivampi vaihe. Osallisuusajattelusta on silloin tullut asukaslähtöistä, ei organisaatiolähtöistä. Meidän virkamiesten on helppoa ajatella osallisuus organisaatiolähtöisesti ja siihen lankaan meinaan itsekin aika ajoin mennä; ”pyydämmehän asiakaspalautetta”, ”tiedotammehan me jo ihan riittävästi”.

Osallisuusajattelussa ja osallisuustyöskentelyssä ollaan asukkaan ja asiakkaan asialla. Voidaan siis laajasti ajatellen olla hyvin lähellä hyvinvointityötä ja hyvinvointipuhetta.

Sain tilaisuuden osallistua USO-kuntaedustajien kanssa Tanskan matkalle. Saimme esittelyn Billnäsin ja Ballerupin kunnista. Asukas oli puheiden ja palvelun keskiössä. Myös lainsäädännössä asukas oli esimerkiksi työllisyyden hoidossa tehokkaissa intensiivisissä prosesseissa päähenkilönä. Asiakasta ei myöskään odotuteta, vaan palveluprosessi on nopea ja ketterä. Byrokratia on kirosana. Jos asukas haluaa asua kotonaan viimeiset elinvuotensa, vaikka hieman haasteellisissakin olosuhteissa, hänelle se mahdollistetaan, etsien vaihtoehtoiset toimintatavat ja -palvelut. Myös asukas on tietoinen omasta vastuustaan; jos on valtaa haluta, niin on myös vastuuta kantaa omasta tahdostaan.

Missä mennään Liperissä

Talousarvion laadintavaihe vuodelle 2019 on parhaillaan meneillään kunnissa. Talousarvion laadinnan yhteydessä voisi olla tilaisuus tehdä poikkihallinnollisesti eri palvelualojen kanssa suunnitelma, millaisissa ensi vuoden talousarvion sisällä olevissa asioissa olisi luontevaa käyttää osallisuuden erilaisia työmenetelmiä; mille kohderyhmälle, miksi ja erityisesti, miten tieto hyödynnetään. Kuntalaiset eivät hyväksy toistuvasti toteutettua ”muodollista” osallisuutta ja osallistamista, jolloin saatua tietoa ja palautetta ei ole käsitelty.

Liperin kunta on mukana ”Uudistuvat elinvoimataajamat” ylimaakunnallisessa hankkeessa. Olemme aikaisempina vuosina tehneet yhteistyö- ja kumppanuussopimuksia eri yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Ensi vuoden budjetissa olemme varautuneet kokeilemaan osallistuvaa budjetointia taajama-aktiivien kanssa.

Kunnanhallituksen päätöksessä todetaan, että ”kannustetaan kokeilemaan ja kehittämään osallistuvan budjetoinnin menetelmiä ”Uudistuvat elinvoimataajamat”-hankkeessa. Erityisesti tulisi hakea paikallisesti toimivia muotoja. Toteuttamiseen liittyvää byrokratiaa tulee minimoida ja etsiä rohkeasti keinoja, joilla määrärahojen käyttö ei ole sidottu pelkästään rekisteröityihin yhdistyksiin. Määrärahan käytöstä voitaisiin päättää yhdessä esimerkiksi taajamailloissa. Määrärahat tulisi ensisijaisesti suunnata toimintaan, johon alueen asukkaat ovat sitoutuneet osallistumaan.”

Mielenkiintoista nähdä, millaista aktiviteettia ja sitoutuneisuutta kansalaisyhteiskuntatoiminta tuo taajama-asukkaisiin. Mielenkiintoista myös nähdä, kuinka ”järjestäytymätön” toimijayhteisö kantaa taloudellisen ja toiminnallisen vastuun.

Hannele Mikkanen
kunnanjohtaja, Liperi

 

Lisää kommentteja

Lisää blogeja.

Miten mahdollistamme palveluiden jatkuvuuden Viinijärvellä?

Liperiläiset saivat tänä syksynä ikäviä uutisia, kun Siun Sote kertoi lopettavansa Viinijärven...

SOME painikkeet

Sivu arviointi ja palaute